Keskiössä terveysalan rahoitusympäristön kapeikot ja kehittämistarpeet
Terveysalan rahoitus on kehittynyt ja vahvistunut, mutta Suomen rahoitusympäristö jäämässä selvästi verrokkimaista. Rahoitusympäristön merkittävimmät pullonkaulat ovat pitkäjänteisyydessä ja terveysalaan erikoistuneessa kasvurahoituksessa. Pitkä aikajänne ja sääntely sekä alan sisäiset erot on huomioitava rahoitusympäristön kehittämisessä.
Edellä olevat johtopäätökset on poimittu työ-ja elinkeinoministeriölle toteutetusta terveysalan rahoituksen nykytilannetta koskevasta selvityksestä, josta 4FRONT vastasi yhdessä KPMG:n kanssa. Selvitys on osa terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategian joulukuussa 2020 julkaistun tiekartan toimenpiteitä.
Selvityksessä kuvataan verrokkimaiden (Ruotsi, Tanska, Belgia) terveysalan rahoituksen nykytilannetta sekä käytössä olevia toimintamalleja ja politiikkatoimia terveysalan rahoitusympäristön kehittämiseksi.
Vaikka rahoitus terveysalan tutkimustoimintaan on Suomessa kasvanut, ja terveysalan kasvuyritykset ovat onnistuneet keräämään huomattavia pääomasijoituksia, on rahoitusympäristön vahvistaminen monella tavalla tarpeen. Kehittämisessä avaintekijöinä ovat mm. EU-rahoituksen systemaattisempi hyödyntäminen, terveysalaan erikoistuneiden rahastojen tukeminen julkisilla pääomasijoituksilla sekä joukkorahoitusmarkkinan kehittäminen.
Selvitys terveysalan rahoitusympäristön kehittämiseksi
- SHARE:
