Valtionhallinnon tulosohjausmallin arviointi
Tulosohjaus on monilla hallinnonaloilla kehittynyt strategisempaan suuntaan, ja vuoropuhelu ministeriön ja ohjattavan viraston välillä on parantunut. Positiivisesta kehityksestä huolimatta toukokuussa 2021 valmistunut arviointi tunnistaa useita, tulosohjaukseen kohdistuvia uudistustarpeita.
Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoimintaan sisältyneessä arvioinnissa tarkasteltiin tulosohjauksen periaatteita ja erityisesti sen käytännön toteutumista suhteessa toimintaympäristön vaatimuksiin.
Tulosohjauksessa on tapahtunut viime vuosina selvää kehitystä, mikä tosin vaihtelee hallinnonaloittain. Valtionhallinnon toimintaympäristön muuttuessa aikaisempaa monisyisemmäksi, tulosohjauksessa tulee huomioida entistä poikkihallinnollisempi, pidemmän aikajänteen tarkastelutapa. Tulosohjauksen suhde poliittiseen ohjaukseen ja budjettiohjaukseen on osittain epäselvä, minkä lisäksi esiintyy tarvetta yhdenmukaisemmille käytännöille eri hallinnonalojen välillä.
Käytäntöjen yhdenmukaistamisen, selkeämmän viitekehyksen ja sähköisten järjestelmien kehittämisen lisäksi arviointi suosittelee mm. seuraavia toimenpiteitä tulosohjausmallin kehittämiseksi:
- poikkihallinnollisemman ja ilmiölähtöisemmän vaikuttavuuden ohjauksen kehittäminen
- tuloksellisuuden käsitteistön päivittäminen erityisesti vaikuttavuuden näkökulmasta
- kannustinmekanismien sekä asiakas- ja kansalaisnäkökulman kokeilut
- tulosohjauksen ja budjettiohjauksen välisen kytkennän selkeyttäminen
- ennakoinnin ja toimintaympäristön analyysin vahvistaminen osana tulosohjausprosessia
Arviointitoteutuksessa 4FRONTin yhteistyökumppaneina toimivat Tampereen yliopisto sekä Frisky & Anjoy Oy.
Selvityksen loppuraportti: Valtionhallinnon tulosohjausmallin arviointi
- SHARE:
