WHAT'S
NEW_

4FRONT selvitti innovaatiomyönteisen sääntelyn nykytilaa ja hyviä käytäntöjä

Nopea teknologinen kehitys ja tarve löytää ratkaisuja yhteiskunnallisiin haasteisiin edellyttävät uusia sääntelyn käytäntöjä ja lähestymistapoja. Toukokuussa 2020 julkaistu selvitys tarjoaa tilannekuvan innovaatiomyönteisen sääntelyn nykytilasta Suomessa, sekä esimerkkejä hyvistä kansallisista ja kansainvälisistä käytännöistä –politiikkasuosituksia unohtamatta.

Selvityksen mukaan innovaatiomyönteisen sääntelyn merkitys on Suomessa laajasti tunnistettu, mutta käytännössä huomioitu vaihtelevasti eri hallinnonaloilla. Alakohtaiset esimerkit (alustatalous, kiertotalous ja terveystiedon hyödyntäminen) osoittavat puolestaan sääntelyn keskeistä roolia uusien kasvualojen kehittämisessä. Kansainvälisesti tarkasteltuna Suomi on kuitenkin edelläkävijämaita jäljessä erityisesti sääntelytarpeiden ennakoinnissa ja niin sanottujen neuvovan sääntelyn käytännöissä.

Oikeita askeleita kohti innovaatiomyönteisempää sääntelyä ovat selvityksen mukaan mm. säädösvalmistelun yhteydessä toteutettu innovaatiotoimintaa koskeva vaikutusarviointi, innovaatiomyönteisen sääntelyn yleisten periaatteiden ja reunaehtojen tarkempi määrittely, ministeriöiden välisen poikkihallinnollisen yhteistyön vahvistaminen, sekä viranomaisten ja yritysten välisen vuoropuhelua kehittäminen. Lisäksi selvitys peräänkuuluttaa sääntelyn roolin vahvistamista innovaatiopolitiikan välineenä, innovaatiomyönteisten lainsäädännön ratkaisujen (esim. kokeilujen) rohkeampaa hyödyntämistä, sääntelytarpeiden tunnistamisen ja ennakoinnin lisäämistä sekä neuvovan sääntelyn ja täytäntöönpanovaiheen käytäntöjen tehokkaampaa hyödyntämistä.

Selvityksen toteutuksesta ovat vastanneet 4FRONT, MDI, Technopolis Group, KPMG sekä Tuomas Takalo (Suomen Pankki / VATT) ja Otto Toivanen (Aalto yliopisto) osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoimintaa.

Raportti: Innovaatiomyönteinen sääntely: Nykytila ja hyvät käytännöt