WHAT'S
NEW_

Agenda2030 puolivälissä: Kauas pilvet karkaavat

Kansainvälisistä palkintosijoista ja kestävän kehityksen edistämisen vankasta perinteestä huolimatta Suomelle tuottaa vaikeuksia saavuttaa Agenda2030:n päämäärät. Suomi on saavuttanut valtaosan sosiaalisen kestävyyden tavoitteista, mutta ekologisessa kestävyydessä ja globaalivastuussa olemme eniten jäljessä tavoitteista. Kuten aiempina vuosina, suomalaiset käyttivät kuluvan vuoden laskennalliset luonnonvarat loppuun jo huhtikuun alkuun mennessä. On otettava huomioon, että suomalaisten ylikulutus voi heijastua luontokatona myös esimerkiksi kehitysmaissa. Kestävyystyölle on eittämättä kysyntää.

Uhkaavatko kestävyystavoitteet karata? Aki Kaurismäen elokuvassa ”Kauas pilvet karkaavat” Ilonalla ja Laurilla on rohkeutta tarttua uuteen. Katse tulevaisuuteen kääntyy valoisaksi.

Viime vuosina pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelma ”Osallistava ja osaava Suomi – sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta” on ollut avainroolissa, kun Agenda2030:n toimeenpano on yhdistetty aiempaa tiukemmin politiikkavalmisteluun. Vastaavanlaisesti Ruotsissa, Alankomaissa ja Saksassa hallitusohjelmilla on merkittävästi vaikutettu Agenda2030:n toimeenpanon ohjaukseen ja horisontaaliseen politiikkakoherenssiin. Suomessa Agenda2030:n toimeenpano on painottunut valtionhallinnossa strategiselle tasolle. Strategisia linjauksia ovat kirkastaneet etenkin Kestävän kehityksen toimikunnan tiekartta sekä strategia, Hallituksen kestävyystiekartat ja Valtioneuvoston selonteko Agenda2030:sta. Kansainvälisten tutkimustulosten perusteella Agenda2030:n normatiiviset ja institutionaaliset vaikutukset ovatkin toistaiseksi ilmenneet parhaiten siten, että hallinnon yhteinen oppiminen kestävän kehityksen strategioista sekä kestävyystavoitteiden keskinäisriippuvuudesta on vahvistunut. Haasteena Suomessa on kuitenkin kestävän kehityksen strategioiden runsaus ja strategisen ohjauksen hajanaisuus.

On aika siirtyä strategioista eteenpäin siihen, että kestävyystavoitteet viedään entistä systemaattisemmin ohjausjärjestelmään ja budjetti- ja säädösprosesseihin. Olennaista on ottaa huomioon ekologisen, sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden läpileikkaavuus sekä mahdolliset ristikkäisvaikutukset. Esimerkiksi talouskysymyksiä tulisi tarkastella myös sekä sosiaalisen että ekologisen kestävyyden näkökulmasta. Kaikkiaan kestävän kehityksen eteenpäin viemiselle voitaisiin saada lisää pontta, jos Kestävän kehityksen toimikunnan rooli olisi nykyistä painavampi. Toimikunnan laajapohjainen keskustelu ”muutosareenana” Suomen kestävän kehityksen yhteisestä suunnasta vahvistaisi edellytyksiä päätöksenteolle. Lisäksi toimikunnan keskusteluyhteyttä valtioneuvoston päätöksentekoon tulisi tiivistää. Paljolti on kyse poliittisista päätöksistä. Kestävän kehityksen politiikan toimeenpanon jatkuvuuden varmistamiseksi olisi tärkeää arvioida mahdollisuuksia hyödyntää parlamentaarisia komiteoita ja työryhmiä. Tarvitaan samanaikaisesti sekä pitkäjänteisyyttä että päättäväisyyttä viedä strategioita arjen kestäviksi käytännöiksi.

 

Katri Haila, Senior Consultant
katri.haila@4front.fi

 

Agenda2030 on Yhdistyneiden kansakuntien (YK) jäsenmaiden vuonna 2015 sopima kestävän kehityksen globaali toimintaohjelma, joka sisältää 17 tavoitetta ja 169 alatavoitetta. Agenda2030 asettaa kaikille maille yhteiset kestävän kehityksen raamit vuoteen 2030 saakka. 4Frontin yhteistyössä Tampereen yliopiston ja Frisky & Anjoy Oy:n kanssa laatima Suomen Agenda2030:n toimeenpanon arviointi julkaistiin 27.2.2023 Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarjassa. Julkaisun osoite: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-381-4